keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Tavarapaljous & aikapula - mitäs sitten?!

Toivottelen kaikille lukijoille onnea ja iloisia hetkiä vuoteen 2014!

Kiitos myös kuluneesta vuodesta. Blogini ensimmäisestä postauksesta on kohta tasan vuosi aikaa. Niin se aika vaan vierähtää. Tähän vuoteen on mahtanut aika paljon huolta ja murhetta, joten toivon, että vuosi 2014 olisi helpompi. Hyvältä näyttää, sillä pojan jouluna saatu todistuskin kertoo siitä, että käytös ja keskittymiskyky on parantunut. Koiratkin ovat molemmat olleet jo jonkin aikaa terveitä, joten toivotaan parasta! Töiden osalta kiire ja hampaiden kiristely näyttää jatkuvan, mutta saan olla kiitollinen siitä, että töitä riittää. Pienenä bonuksena on onneksi myös mukavat työkaverit - ei päivääkään mene ilman hihitystä, naurua ja hyväntahtoista pelleilyä. Kiitos kuluneesta vuodesta kuuluu siten myös kaikille teille, joiden kanssa vietän ison osan viikostani!

Sitten siihen aiheeseen, josta alunperin ajattelin postauksen tulla tekemään. Olen jo useamman kuukauden pohtinut elämänhallintaa ja siihen liittyviä asioita. Pikku hiljaa olen kypsytellyt ajatusta siitä, pitäisikö pyrkiä luopumaan kaikesta turhasta ja onko omat hankinnat aina tarpeellisia. Entäpä ekologisuus? Tai oman elämän helpous ja vaivattomuus? Onko minulla turhia aikasyöppöjä? Mielestäni näissä asioissa ei ole ainutta ja oikeaa vastausta, enkä missään tapauksessa väitä, että omat näkemykseni olisivat oikeat ja jonkun muun väärät. En lähtisi ketään neuvomaan miten elää ja kuluttaa, jokainen elää elämänsä kuten haluaa.




Tässä tiivistetysti omat ajatukseni:

Tavarapaljous

Meillä on liikaa tavaraa. Piste. Minun onnekseni (?) suurin osa on kirppiksiltä hankittua. Onnekseni -näkemystä tarkoitan rahallisesti ajateltuna. ;) Murisin joulun aikana perheelleni siitä, että meillä lojuu astioista, vaatteita jne pitkin poikin taloa ja saan jatkuvasta olla siivoamassa. Mieheni tuumasi asiaan näin: "kun meillä on muutenkin niin paljon kaikkea joka paikassa, niin tuntuu että tavaroita kuuluukin lojua siellä sun täällä". Jäin miettimään, että niinhän se on. Jos meillä selkeämpää, niin ei tekisi mieli jättää tavaroita lojumaan. Asuimme muutaman vuoden uudessa rivitaloasunnossa, joka oli hyvin pelkistetty. Silloin meillä oli aina paljon siistimpää ja puhtaampaa. Sisustusmakuni ei enää hyväksyä samanlaista kotia kuin silloin, mutta ehkäpä joku välimallin ratkaisu? Olisi helpompi siivota: saisi lattiat pestyä ja pölyt pyyhittyä helposti, eivätkä kaapit räjähtäisi käsiin heti kun niistä yrittää jotain ottaa. 


Kuluttaminen ja ostokset

Tavarapaljoudesta päästäänkin kätevästi aiheeseen kuluttaminen. Meillä suositaan mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa, tai ainakin suomalaista. Pyrin tekemään paljon itse, ostamaan esim käytettynä ja miettimään pitkäkestoisia ratkaisuja. Näissä olisi kuitenkin parantamisen varaa - ehkä pitäisi vaan jättää osa ostamatta. Huomasin ilokseni joulun alla, että olen enemmän ja enemmän alkanut tehdä itse koristeita ja lahjoja! Hyvä minä! Tänä jouluna lahjoimme itsetehdyillä herkuilla ja kierrätysvanerista tehdyillä kylteillä. Mielestäni kuluttamista ei kannata vetää täysin nolliin. Maailma ei pyöri ilman kuluttamista. Mutta ehkäpä voisin hemmotella itseäni vaikkapa paikallisessa ravintolassa tai vaikkapa tutun hierojan tarjoamilla palveluilla kuin ostaisin kiinassa valmistettua krääsää. Tätä pitää vielä hieman pohtia. 


Aikapula

Aina. Tuntuu, että päivät eivät vain riitä kaikkeen. Työ vie suuren osan päivästä, mutta sen lisäksi aina on kotitöitä, pojan harrastuksia jne. Omat harrastuksetkin vievät aikaa. Jäin pohtimaan, että onkohan osa "omista jutuista" turhia. Enkä nyt tarkoita, että oma aika olisi turhaa. En. Vaan sitä, että olen kova keksimään vaikkapa kotiin uusia juttuja, joiden takia pitää käydä siellä, täällä ja tuolla hakemassa sitä, tätä ja tota. Ja hups - taas meni iltapäivä. Kuten aikaisemminkin jo mainitsin, uskon että tavarapaljous vie ylimääräistä aikaa. Kaikki on aina hukassa, jonkun takana, jossain siellä missä tuhat muutakin juttua. Saati sitten pyykkien vieminen vaatekaappiin, jonne ei tahdo mahtua ainuttakaan sukkaa... Tykkäsin kovasti siitä, että nuorempana maaseudulla asuessani oli "asiointipäiviä". Hoidettavia asioita kerättiin enemmän samalle päivälle, jolloin käytiin kaupungissa. Nyt usean vuoden lähellä palveluita asuneena, huomaan käyväni jossain kaupassa lähes joka päivä. 


Ekologisuus ja luonnonmukaisuus

Tuotteiden alkuperä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Olen esim. vaatteiden kohdalla ollut sitä mieltä, että en halua sijoittaa yhteen vaatteeseen kovin paljon rahaa. Vastine on sitten ollut paljon halpaa. Ja sitä kautta sitten myös paljon roskiin menevää tavaraa. Kaappini pursuilee muutamassa pesussa nukkaantuneita, venähtäneitä ja haalentuneita vaatteita. En silti haluaisi tukea vaatemerkkejä, joissa selvästi maksaa vain merkki. Turhien pakkauksien vähentäminen ja luonnonkosmetiikka kiinnostaisi myös. Tämäkin vaatii vielä pohdintaa. Jätteiden kierrätys meillä onkin jo hallinnassa. 



Käytä, mitä ostat!

Minä nimittäin havahdun usein, että en aina teen niin. Tajusin jouluruokia tehdessä, että minulla keittiönkaapeissa kaiken maailman pellavan -ja kurpitsansiemeniä, joita olen käyttänyt kerran. Innostun usein ostamaan jotain terveelliseksi/hyväksi/tms. mainostettua juttua, mutta sinne ne kaapin perälle jäävät. Ja sitten keittiönkaapit ovat täynnä. Hyvähän se on, että kaapeissa on jotain "hätävaraa", mutta, mutta... Sama pätee vaatteisiin: pitäisi ostaa vain sellaisia, jotka voi heti vetää päälle. Juhlavaatteet on tietenkin oma lukunsa. Mutta miksi ostaa paitaa, jota voisin ehkä ensi kesänä pitää. Tai no, tuo varmasti toimii, jos on ihan varma, että syksyllä alennuksesta ostetut vaatteet ovat kivoja vielä seuraavana kesänä, mutta minulla mieli ja maku muuttuu vuodessa liikaa... 



Tässähän tätä pohdintaa tuli. Ajatukset ovat vielä alkutaipaleella, mutta ajattelin laittaa jotain käytäntöön ihan pian. Pelkästään miettimällähän asiat eivät miksikään muutu. 

Alustava työlista on tässä:

1. Purkit ja putelit : käy läpi ja laita käyttöön vielä sopivat "tehokäyttöön", jonka jälkeen luonnonkosmetiikka testaukseen.
2. Tavaroiden karsiminen. Pahvilaatikot ovat jo auton takakontissa. Hyviä vinkkejä löysin mm. täältä (klik)
3. Siivoa keittiönkaapit. Ota kaapintäytteet ihan oikeasti käyttöön. Tietääkö kukaan voiko esim. lahjaksi saaduille kuiville elintarvikkeille (teet yms.) tehdä jotain muuta kuin heittää roskiin? Kaapissa on paljon sellaista, joita emme itse koskaan käytä.


Näillä aloitetaan. Otan ajatuksia, kommentteja ja vinkkejä mielelläni vastaan! :)

Nyt mä lähden koirien kanssa metsään ja aion ottaa myös uhmakkaan kahdeksanvuotiaan mukaani!


10 kommenttia:

  1. Teen avulla voi ainakin värjätä lankoja:)
    Kirjoitat tosi tärkeistä asioista, kyllä meidän kaikkien pitäisi miettiä omia kulutus tottumuksiamm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, jokaisen omilla valinnoilla on kuitenkin iso merkitys. Kauppojen valikoimat perustuvat kuitenkin pitkältikin siihen, mistä on kysyntää.

      Poista
  2. Minulla on hyvin samansuuntaisia ajatuksia. Tuota tavaroiden inventaatiota olen aloittamassa - olen vaan niin surkea päätöstentekijä, että homma tulee kestämään:D
    Unelmien toteutumisen, ilon ja onnen hetkiä uuteen vuoteesi♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Mulla on vähän samaa vikaa: en oikein tiedä mistä aloittaisi. :D
      Kiitos, samoin!

      Poista
  3. loistoajatuksia! Samaa täällä pohditaan. Kiitos, kun annoit aihetta pohtimiselle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukava tietää, että joku muukin pohtii näitä juttuja. :)

      Poista
  4. Hyviä pohdintoja! Meilläkin ehdottomasti liikaa tavaraa, mutta onneksi tapaamme hankkia paljon myös kirppiksiltä ja muutenkin kierrättää ja tuunata esineistä jotain! Mekin yritämme olla mahdollisimman ekologisia ja ostamme aika usein luomutuotteita kaupasta. Tuo aika ongelma on kyllä haastava, nyt kun minäkin olen taas töissä ja ensi vuonna lupailin olevani useammin ihan täyspäiväisiä viikkoja kotona olo aika jää lyhyeksi. Täytyy yrittää täysillä nauttia lapsien seurasta aina kun voi!

    VastaaPoista
  5. Samat meiningit on täällä. On tullut vähän sellainen "tavaraähky", kaiken tämän tavaran keskellä. En ole kirppiksilläkään käynyt kuukauteen (joka on paljon minulle) ja sellainen tunne, että haluaa vaan eroon tavarasta, eikä mitään enää lisää. On helpompi hengittää kotona, kun asiat ovat järjestyksessä ja ympärillä on tilaa, ei tavaraa. Tästä syystä varasinkin kirppispaikan ja vein tänään pussillisia tavaraa SPR:lle.
    Olen ajatellut, että tästä lähin ostan laadukkaampaa ja vain tarpeeseen, eikä "no voihan tällä olla käyttöä kun näin halvalla saa".

    VastaaPoista
  6. Piti lukea tämä juttusi oikeen ajatuksen kanssa koska se sisältää juuri niitä pohdintoja, joiden äärellä olen itsekin ollut jo pidemmän aikaa. Pohtinut, mutta en toteuttanut, ainakaan itseäni tyydyttävällä tavalla, mutta toisalta siihen ei ole ollut tilaisuuttakaan vielä. Nyt muutto lähestyy ja elämäntapamuutos tulee sen myötä osin automaattisesti, koska olemme asiat ohjanneet siihen suuntaan.

    Tuossa kirjoituksessasi on niin paljon hyvää pohdintoa, että pitää lukaista vielä kertaalleen. Osuit jokaisessa kohdassa johonkin itselleni tärkeään juttuun. Tavara-asia onkin nyt ihan konkreettisesti ajankohtainen ku nykykotia pakataan ja Jovelaan siirretään tavaraa sieltä. Olen mielessäni tehnyt päätöksen, jossa muuttokuormiin pääsee ainoastaan käytännölliset. rakkaat tai kauniit asiat. Kaikki muu menee kierrätykseen, kirppikselle, myyntiin tai lahjoitetaan pois. Tuohon kolmen kriteeriin päädyin siksi, että joku juttu ei välttämättä ole käytännöllinen tai kauniskaan, mutta se voi olla jollain sellaisella tavalla rakas historiansa vuoksi, ettei siitä halua luopua. Kauniit tavarat eivät taas ole välttämättä käytännöllisiä, mutta ne tuovat iloa. Käytännöllisyys taas on helppo mittari, jos tavara ei ole kaunis (lähinnä tässä kategoriassa on somisteet, kuten kynttilänjalat, raamit jne) tai rakas (kuten jokin lapsuuden kodista mukana kulkenut juttu tai saatu mielekäs lahja), eikä sillä ole käytännöllistä tarkoitusta huushollissamme, se on turha ja saa mennä. Meinaan olla todella jämpti tämän asian kanssa. Mukaan ei tule mitään "turhaa" jolla ei ole merkitystä. Mitään kaapintäytteitä ei mukaan oteta ja jokainen tavara harkitaan ennen kun se laatikkoon sujahtaa. Myös vaatteiden osalta aion olla kylmästi sillä kannalla, että puolet jää pois. Jos se ei ole ollut päällä viimeisen kalenterivuoden aikana, se ei tule mukaan.

    Oikeastaan tämä tavarasta vapautuminen on juuri sitä, vapauttavaa. Emme tarvitse niin paljoa kaikkea sitä mitä meillä on. Turha on turhaa. Mitä se turha sitten kunkin kohdalla on, on näkemysjuttu. Itselläni saattaa olla joitain astioita, joita ei käytetä kuin kerran vuodessa, mutta siksi ne ovatkin tietyllä tapaa erikoisia ja rakkaita. Moni muu tavara on vuoden, toisenkin kaapissa ilman että sitä edes muistaa. Sellaisella tavaralla ei ole meillä enää käyttöä.

    VastaaPoista
  7. Hyvää pohdintaa. Itse vältän turhan ostamista ja turhaa kaupoissa kuljeskelemista / nettikaupoissa surffailua. Siksi en suostu blogianikaan tituleeraamaan sisustusblogiksi, koska tuntuu että niissä kuuluu sisustusta vaihdella vähän väliä ja tavaraa ostaa ja myydä ihan vaan huvittelun takia. Toki itsekkin välillä jotain ostan, mutta pyrin siihen että se on käyttötavaraa, kynttilöitä jne. Itse kannatan juuri tuollaista asiointipäivää, ja monen harrastavan lapsen äitinä se melkein on olosuhteiden pakkokin. :)
    Turhaa tavaraa tulee kyllä säilyteltyä, se onkin tässä nyt vähän projektina, pitäisi tyhjätä romukaappeja remontin tieltä.. mikä on muistoa, mikä roskaa, mitä joku saattaa vielä tarvita, mihin se voisi laittaa...
    Paljon hyviä ajatuksia kaikkiaan kirjoituksessasi. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!